Pelko on osa voittamista: osa 2

  • Posted on: 16 September 2016
  • By: Mari Putus

Pelko on osa voittamista: osa 2

Edellisessä blogissa kirjoitin siitä, kuinka yksi tärkeä kysymys oli vaikuttanut minuun niin suuresti, että koin yhtäkkiä onnistumisia lähes jokaisessa suorituksessani. Tässä blogissa syvennyn siihen, kuinka hyväksyvä läsnäolo omia ajatuksia ja tunteita kohtaan parantaa toimintakykyä ja kuinka pelon tunteet voitetaan, jotta todellinen rohkeus voi astua esiin.

Sisäisen puheen ja tunteiden havainnointi

Havainnoimalla omaa sisäistä puhetta, jota käymme läpi mielessämme, voimme ymmärtää paremmin tämän hetkistä olemisen tilaa.

Esimerkki
Tunne:
“Minua väsyttää.”
Pohdinta: ”Mikä on johtanut tähän väsymyksen tilaan? Mikä on tämän tunteen tarkoitus ja tehtävä?”
Päätelmä: ”Ohjata lepäämään.”
Selviytymistrategia: ”Milloin on seuraava mahdollisuus levätä, jotta olo olisi jälleen virkeämpi?”

Ymmärtämällä paremmin omaa sisäisen puheen merkitystä, voit luoda parempia selviytymisstrategioita arkielämän ongelmiin. Kun ymmärrät ajatuksiasi ja tunteitasi, voit muuntaa niitä siedettävämmiksi saadaksesi optimaalisen toimintakykysi käyttöön. Paras toimintakyky saavutetaan rennon innostavassa olemisen tilassa. Ennen kuin rentous, itsevarmuus ja innostus voidaan saavuttaa, on kohdattava pahin vihollisemme: Pelko.

Pelko: ”Entä jos en jaksa? Entä jos en virkisty?”
Toimintastrategia: ”Mitkä asiat helpottavat pysymään virkeänä harjoituksissa tai kilpailuissa väsymyksestä huolimatta?”

Pelon hallinta on osa kilpaurheilua

Puhun pelosta ja sen kohtaamisesta, sillä urheilussa pelon kohtaaminen on hyvin tärkeä osa harjoittelua. Kilpaurheilussa pelon kohtaaminen on väistämätöntä tulosten saavuttamiseksi. Kilpaurheilijan on tultava toimeen pelon kanssa voittaakseen. Jos trampoliinivoimistelija pelkää seuraavaa hyppysarjaansa ja kokee jalkojensa voimien hiipuvan, hän ei välttämättä saavuta puhtainta suoritustaan, joka edesauttaisi häntä voittamaan. Jos laskuvarjohyppääjä pelkää kovaa tuulta, johon lähtee hyppäämään, hänen suorituksesta ei välttämättä tule parasta mahdollista, sillä hänen keskittymisensä saattaa häiriintyä hallitsemattoman tai kohtaamattoman pelon vaikutuksesta.

Pelko voi aiheuttaa kehossa jännitystiloja, jotka vaikeuttavat hermoston ja lihaksiston optimaalista kykyä suoriutua tehtävästään.”

Tunteiden havainnointi ja hyväksyminen johtaa toimintakyvyn paranemiseen

Joillakin ihmisillä on vaikeampi hyväksyä epämiellyttäviä tunteita. Tunteet voivat aiheuttaa hämmennystä, toimintakyvyn alenemista, häpeää tai jopa syyllisyyttä. Toiset ovat voineet taas oppia tukahduttamaan tunteita ja voivat jättää niitä jopa täysin huomiotta. Tämä voi aiheuttaa ihmisessä ahdistusta, levottomuutta tai hermostuneisuutta. Paras tapa käsitellä tunteita on tunnistaa ja hyväksyä niiden olemassaolo. Hyväksyvän läsnäolon myötä on helpompi lähteä lisäämään ihmisen tutkivaa toimintaa esimerkiksi innostuksen ja mielenkiinnon kautta. Tutkivalla toiminnalla tarkoitan sitä, että ihminen kykenee rationalisoimaan ongelman ja lähtee tutkivalla toiminnalla kehittämään luovia ratkaisuja oman toimintakykynsä optimoimiseksi.

Esimerkki tutkivasta toiminnasta
Ongelma
: ”Huomenna on kilpailut. Olen todella väsynyt.”
Uhkarohkea toiminta: ”Eteenpäin vain, vaikka väsyttää!”
Tutkiva luova toiminta: ”Tarvitsen lepoa.”
Toimintastrategia: ”Otan nyt rennosti ja menen ajoissa nukkumaan, jotta jaksan harjoitella huomenna ja pääsen tekemään omaa parasta suoritusta. Aamulla herään ajoissa ja teen tarvittavat toimenpiteet, jotta olen virkeänä ja hyvässä keskittyneessä olemisen tilassa.”
Pelko: ”Entä jos olen silti väsynyt?”
Tutkiva luova toiminta: ”Mitä koen, jos väsymys jatkuu ja keskityn siihen? Jos koen yhä väsymystä kaikesta huolimatta, mitkä asiat helpottavat pysymään virkeänä harjoituksissa tai kilpailuissa.”
Toimintastrategia:: ”Keskittynyt olotila, hyvä flow, psyykkaaminen, mentaaliharjoittelu jne.”

Rohkeus voi kasvaa vasta pelon kohtaamisen myötä

Kun huomaat mielesi kenttään kumpuavan negatiivisia tunteita ja ajatuksia, ymmärrä että tarkoituksena ei ole pyrkiä kieltämään niitä tai työntämään pois, vaan hyväksyä niiden luontainen olemassaolo. Kaikilla tunteilla on jokin syy olla olemassa ja niiden yhtenä tehtävänä on ohjata jollakin tavalla toimintaamme. Kuten esimerkiksi pelko on tunne, jonka tarkoituksena on suojella meitä vaaroilta. Jos haluamme tehdä jotakin joka vaatii meiltä rohkeutta ja taitoa hallita pelkoa, on ensin käsiteltävä pelon tuomia tuntemuksia, jotta löydämme positiivisia keinoja ylläpitämään toimintakykyä haastavassa tilanteessa. Elämän haastavimmat tilanteet voivat olla paradoksaalisia. Uuden jännittävän tilanteen edessä, sinun on ensin luovuttava rohkeudesta kohdataksesi pelko, jonka kanssa olet tekemisissä. Jos päädyt tekemään jännittävältä tuntuvia asioita ilman, että suunnittelet ja pysähdyt niiden edessä, toimit uhkarohkeasti. Uhkarohkeus ajaa meidät tilanteisiin ilman, että olemme pysähtyneet pelon tuntiessamme ja suunnitelleet tilanteen sekunti sekunnilta kaikkine mahdollisine käänteineen. Uhkarohkeana toimimme ilman selviytymisstrategiaa, jolloin emme ole ennalta varautuneet yllättäviin käänteisiin. Jos lähdet voittamaan juoksukilpailua, sinun täytyy olla varautunut äkilliseen kaatosateeseen, yllättävään tönimiseen lähtöviivalla, kompastumiseen tai jopa kaatumiseen. Kun olet käynyt ennalta läpi ja hyväksynyt mahdolliset kilpailun yllättävät käänteet ajatustasolla, ne eivät pääse yllättämään sinua kilpailutilanteessa, vaan pääset tönimisen, kaatosateen saattelemana jatkamaan voittosuoritustasi loppuun. Et jää murehtimaan kesken suorituksen yllättäviä tilanteita tai käänteitä kilpailuissa, vaan pääset niistä ylitse.

Toimintastrategia: ”On ensin havaittava ja käsiteltävä häiritsevä tekijä, kuten yleisön huudot ympärillämme, jotta voimme sulkea ne pois omasta keskittymisen tilasta.”

Uhkarohkeus ajaa meidät tekoihin ilman selviytymisstrategiaa.”

Voit olla rento ja rohkea, kun kohtaat ensin pelon aiheuttamat tunteet sekä ajatukset, jotta pääset käsiksi tilanteen vaatimaan ennalta suunniteltuun selviytymisstrategiaan. Jos lätkäjoukkueen suurin pelko on hävitä seuraava ottelu, sillä hävitessään he eivät voi päästä mitalisijoille, heidän on ensin pysähdyttävä ja kohdattava ajatusten aiheuttama pelko, jotta he voivat luoda vastustajaansa kohtaan oikean pelistrategian voittaakseen ottelun. Vasta sitten he voivat löytää rohkeuden ja itsevarmuuden peliin voittaakseen. Jos et ole valmis kohtaamaan pelkoa, se voi lamaannuttaa sinut, etkä lähde tekemään omaa parasta suoritusta voittaaksesi. Antamalla valtaa pelolle siirrät vastuuta sitoutumisesta mahdollisuuksiin, joita sinulla olisi. Tämä voi johtaa siihen, että lyöt toistuvasti ikään kuin ”päätä seinään” jatkaessasi yrittämistä, josta seuraa epäonnistumisen jälkeen lisää negatiivista sisäistä puhetta, josta on yhä vaikeampi päästä eroon. Kohtaat epäonnistumisen sanomalla: “Mitäs minä sanoin”.

“Vasta ollessasi valmis antautumaan pelolle, olet valmis rohkeuteen.”

Lue blogisarjan kolmas osa täältä.

Lue urheilijoiden mentaalivalmennukseen liittyviä blogejani myös täällä. Onnistumisvalmentamo.fi sivuilla.

Onnistumisia toivoen,
Mari Putus